tiistai 13. elokuuta 2013

Kurkistus tämän vuoden kesäkukkaistutuksiin

Elokuu alkaa olemaan puolessa välissä ja osa kesäkukista on parhaimmillaan, osa on parhaat päivänsä jo nähneet. Olen aina rakastanut kesäkukkaistutuksia niiden väriloiston ja pitkän, rehevän kukinnan vuoksi. Tietyt kukat ovat sellaisia, joita tulee istutettua vuodesta toiseen, kun ne on koettu varmoiksi ja helppohoitoisiksi kukkijoiksi. Joitakin tulee istutettua, koska pitää kyseisistä kukista, vaikkeivät ne aina ole oikein hyvin menestyneetkään tai eivät ole olleet oikealla paikalla. Joskus tulee kokeiltua jotakin uuttakin.
Kesäkukkia voisi istuttaa paljon enemmänkin, mutta puutarhalta ostettuna lompsa ohenee aika nopsaan erilaisia kukkayhdistelmiä hamstraten. Siemenistä olisi mukava kokeilla kasvattaa taimia, mutta yleensä olen keväällä liian myöhään liikkeellä ja toisaalta ei minulla ole kovin hyvää paikkaakaan kasvattamiseen. Olen toki joskus kasvattanut kukkia siemenistä, mutta en kovin hyvällä menestyksellä ;)
Kukkien kastelussa en ole kovinkaan systemaattinen. Pääosin kastelen kerran päivässä, mutta joskus kukkien nuupahtamisesta näkee, että onpa taasen unohtunut. Sadevesi olisi toki parasta kasteluun, mutta meillä kerätään sadevettä kovin satunnaisesti enkä ole ainakaan vielä saanut laitettua kohtuullisesti ympäristöön sulautuvaa saavia veden keräämiseen. Liukenevaa kastelulannoitetta laitan oikeastaan aina kasteluveteen. Kukkien kasvaessa loppukesää kohden sekään ei aina tunnu riittävän. Monille kukille kanankakka on sopiva ravintolisä.
Mutta kurkataanpa osaa siitä, mitä olen tänä kesänä istuttanut ja kuinka ne ovat menestyneet.
Ongelmallisin paikka kesäkukkien kannalta meillä on talon eteläpuolen terassi, jonka seinälle olen laittanut kaksi koria istutuksia varten. Paikka on erittäin kuuma, mutta yläkerran terassi varjostaa seinää niin paljon, että kukat eivät saa paljoa aurinkoa. Eli kuumassa pitäisi menestyä lähes ilman auringonvaloa. Tänä vuonna luulin löytäneeni siihen erinomaisen vaihtoehdon, riippubegonian (näyttää karjalanneidolta, mutta ei sitä ole). Alkukesän se kasvoi aivan loistavasti, vaikka tosin roskaa jonkin verran tiputtaessaan kukkia. Viimeiset pari viikkoa se on ollut jo aika kurjan ja ränsistyneen näköinen, joten en tiedä tuliko siitä kuitenkaan vakikukka tuolle paikalle. Todella kaunis ja runsas se on hyvin kukkiessaan. Alla olevassa kuvassa kukka ei ole vielä täydessä kasvuvauhdissa.
 


Alla olevassa kauniissa kissakehysteisessä ruukussa on orvokkia ja kaunokaista.
Samettiruusua olen istuttanut kasvimaalle kasvulaatikoihin salaattien ja yrttien seuraksi.




Ulko-oven molemminpuolin olen istuttanut samanlaiset istutukset, joissa kesäkynttilää, murattia ja poutapilveä. Tuon punalehtisen nimeä en nyt muista. Kukat ovat menestyneet hyvin, mutta kesäkynttilä kasvaa melko pitkäksi ja näin tuuli ja sade ovat kaataneet varret, joten ne ovat nyt poikittain... Not so pretty anymore.
Seuraava istutus on ehkä mun lemppari. Eli suuri Daalian taimi, yksi esikasvatettu Rosa Schneewitchen, yksi siniviuhka sekä yksi lumihiutale.





Tässä istutuksessa on yksi lahjaksi saatu maljaköynnös, muutama lobelia ja yksi lumihiutale. Lobeliat ovat ottaneet nokkiinsa muutamasta kuumasta päivästä, mutta lumihiutale on paikannut näitä hyvin. Seuraavassa before ja after -kuvat.
Before
After (kuva ei anna oikeutusta maljaköynnökselle)
Tässä istutuksessa on pelargoniaa, lobeliaa, basilikaa, ahomansikkaa ja laventelia.
Tässä pienessä ruukussa OLI verenpisaraa ja hopeakäpälää, mutta isäntä ei kitsastellut lannoitteen laitossa, joten verenpisara kuukahti ja vaihdoin siihen pelargonian.
Ihastuin tähän istutuskoriin ja laitoin sinne pelargoniaa, riippulobeliaa, riippuverbenaa, markettaa ja ahomansikkaa. Tässä before ja after -kuvat.
 
Before
After
Tässä peltiruukussa on yksi kosmoskukka, kaksi riippupelargoniaa, kaksi riippulobeliaa (jotka taistelevat henkiinjäämisestään) ja ahomansikkaa. Lisäksi löysin kasvimaalta viime syksynä sinne kaatamasta kesäkukkaistutuksesta henkiinjääneen muratin ja istutin sen joukkoon.
Before
After
Tässä vielä ladon seinustalle päässyt kerrottu riippupetunia.
Äsken taivas repesi totaalisesti ja vettä tuli kuin saavista kaatamalla. Alla kuva vesisateesta (joka kuvaa otettaessa oli jo hiukan hellittänyt). 
Minulla oli yläkerran terassilla kaksi parvekelaatikkoa, mutta tuon rankkasateen seurauksena siellä on enää yksi... En ymmärrä miten sade onnistui katoslipan alta tiputtamaan parvekelaatikon telineestään. Neljän metrin pudotus oli alas, mutta laatikko ja pääosin kukatkin säilyivät ehjinä. Näissä altakastelulaatikoissa on istutettuina kaksi pelargoniaa, yksi lumihiutale ja kolme siniviuhkaa. Pelargoniat ja siniviuhkat yhdessä ovat olleet lempiyhdistelmäni jo toistakymmentä vuotta.
Lisäksi rakastan riippupetunioita (surfinia). Olen viime vuosina istuttanut niitä suuriin saviruukkuihin, mutta tuon äskeisen sateen seurauksena petuniat eivät ole kovin kaunista kuvattavaa... Jopa petunioiden nyppiminen on kivaa, kun tietää miten ne loistavat sitten kukinnallaan, kunhan niitä muistaa lannoittaa hyvin.
Näihin kuviin voi itsekin palata talvella kesää ja kukkia odotellen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi ilahduttaa ♥