perjantai 9. elokuuta 2013

Metsämansikka: rakkaalla lapsella on monta nimeä

Ahomansikka, metsämansikka, savimansikka (Fragaria vesca). Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tuo ihana lapsuuden herkku on onneksi tullut myös suomalaisiin puutarhoihin.
 
Ahomansikka viihtyy lämpimillä ja valoisilla paikoilla, mutta on erittäin sopeutumiskykyinen. Varjoisissa paikoissa se ei tosin tee paljoa marjoja. Olen tehnyt ahomansikoille yhden pari metriä pitkän mansikkapenkin kolmisen vuotta sitten. Ensimmäisenä vuonna se ei tehnyt marjoja, mutta sen jälkeen ovat kukkineet ja tehneet marjoja erittäin runsaasti. Ahomansikka saattaa kasvattaa pari metriäkin pitkiä rönsyjä kesän aikana ja näin se onkin levinnyt meillä noin kymmenen neliön alueelle eläen sulassa sovussa pensasmustikoiden ja karviaspensaiden kanssa. Vaikka alue on peitetty kuorikatteella, niin mansikat kasvavat tuosta parkistakin ja tekee marjoja. Olen jakanut rönsyistä levinneitä taimia halukkaille tuttaville, mutta paljon joutuu heittämään kompostiinkin. Ahomansikoiden satokausi kestää paljon pidempään kuin tavallisten mansikoiden ja marjoja saa poimia kovasti vielä elokuussakin.
 
Olen istuttanut myös muutamia kuukausimetsämansikan taimia ja nämä tuottavat marjoja talven tuloon saakka. Tosin marjat eivät ole syksyllä enää niin maukkaita. Kuukausimansikkani eivät kasvata rönsyjä, mutta ovat lisääntyneet kasvimaalle muutamalla taimella. Siirsin kuukausimansikoita tänä keväänä toiseen paikkaan tavallisten mansikoiden viedessä niiltä tilaa, niin nyt ne ovat oikeastaan päässeet vasta kunnon kasvuvauhtiin ja kukkivat todenteolla.
 
Ahomansikoiden kukintaa juhannuksen aikaan
Kuva: 105 mm macro lens, 1/160s at f/10
 
Lähes valmiita mansikoita
Kuva: 105 mm macro lens, 1/5s at f/22
 
Satoa on tullut tänä vuonna muutamia litroja, tosin 1-2 desilitraa kerrallaan. Parhaita nuo herkut ovat heti syötyinä. Pakasteesta olen laittanut niitä kakkujen väliin, mutta sulaessaan ne menettävät muotonsa ja vetistyvät, joten koristeiksi niistä ei ole. Tein pari viikkoa sitten viime vuotisista pakastemarjoista mehua, johon sekoitin mansikoita, mustikoita, vadelmia ja ahomansikoita. Mehusta tuli aivan älyttömän hyvää.
 
Metsämansikkasatoa
Kuva: 105 mm macro lens, 1s at f/13
 
Ahomansikat ovat myös kivoja istutettavia kesäkukkaistutuksiin. Tänä kesänä olen istuttanut rönsyin levinneitä taimia useampaan kukkaruukkuun. Ne tuovat kivaa piristystä perinteisiin kukkaistutuksiin tai vaikka yhdessä istutettavaksi yrttien ym. kanssa. Terassilla ruukuista on kiva napsia marjoja ohikulkiessa.
 
Tässä istutuksessa pelargoniaa, basilikaa, laventelia, lobeliaa ja metsämansikkaa.
Kuva: 105 mm macro lens, 1/30s at f/11



Kukkaistutuksen joukossa metsämansikkaa
Kuva: 105 mm macro lens, 1/30s at f/11
"Metsämansikan hinta nousi Carl von Linnén aikakaudella kymmenkertaiseksi, kun hän kirjoitti metsämansikoiden hyödyllisistä ominaisuuksista lukuisia sairauksia vastaan. Metsämansikka tehosi mm. Linnén kihtiin. Myös Lönnrot kirjoittaa metsämansikan fantastisista parantavista ominaisuuksista. Metsämansikoissa on runsaasti C-vitamiinia, lisäksi sekä A- että B-vitamiinia yhtä runsaasti kuin mustikassa." Lainaus on Leif Blomqvistin kirjasta Puutarhan marjat (2008, s.46), joka on muuten erinomainen teos kotipuutarhan marjanviljelystä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi ilahduttaa ♥