sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Lyhytjalkaisen sunnuntapäivän askareita

Olen yksi niistä, jotka vaatekaupassa jo vaatteita ostaessaan tuskailee lyhyiden jalkojensa ja tulevien housujen ja hameiden lyhennysprojektien kanssa. Olisi niin mukavaa ostaa hyllystä vaate ja laittaa se saman tien päälle. Mutta tasan ei käy onnen lahjat.

Usein nämä vaatteet jäävät pitkäksikin aikaa vaatehuoneen hyllylle odottamaan lyhentämistä ja käyttöä. Muutama viikko sitten löysin alennusmyynneistä ihanat Liu Jon farkut. Tämän merkin mallit istuvat itselleni hyvin ja ovat olleet tosi ihanaa materiaalia. Tämän viikonlopun yhtenä tavoitteena oli näiden lyhentäminen, eli niistä lähdettiin liikkeelle.


Hiukan yli kymmenen senttiä piti näidenkin pituudesta napsaista pois. Hyvästi jäi vieläkin mittaa, mutta ensimmäinen pesu kuitenkin hiukan vielä kutistaa farkkuja pituudesta.


Aamuisin töihin lähtiessä löytää usein itsensä seisoskelemassa vaatehyllyjen edessä tuijottelemassa  "ei mitään päälle pantavaa". Olen todella saamaton lähtemään kauppoihin vaateostoksille, tähän ehkä vaikuttaa myös se, ettei ole aivan mallin mitoissa, joten ennakko-odotukset ovat, ettei mikään näytä hyvältä päällä. Viime viikolla Helsingissä ollessani vietin illan kulkien kaupoissa ja tyhjin käsin palasin hotelliin. Seuraavana aamuna ennen kokouksen alkua uhmasin vielä onneani ja marssin yhteen kauppaan. Yleensä en apua kaipaile, mutta nyt otin sen heti sitä ehdotettaessa vastaan. Ja niinpä onnistuin kahdessakymmenessä minuutissa täyttämään ostoskassin kahdella Gerry Weberin kauluspaidalla sekä mekolla. Noh, mekotkin olivat liian pitkiä, polven alapuolelle raskaan näköisesti roikkuvia. Tämä lyhennysprojekti olikin seuraavana vuorossa.


Yritin tuskissani saada aikaiseksi oikeaa pituutta mekkoihin, mutta ainahan se pieleen menee kun samalla kumartuu alaspäin kun kääntää helmaa. Sain kuitenkin jonkinlaisen pituusmitan aikaiseksi kunnes a) hoksasin kuinka venyvää materiaalia nuo mekot ovat b) huomasin toisen mekon halkion. Siinä kohtaa aloin epäillä sekä ompelukoneeni kykyä selviytyä materiaalista että omaa osaamistani ja ennenkaikkea hermoja.

Niinpä otin puhelimen käteen ja soitin kummitädilleni apua pyytäen. Hän lupautui auttamaan ja niinpä ajoin hänen luokseen tulppanikimppujen ja kahvileipien kanssa. Ja tosiaankin tämä materiaali vaati sekä teollisuusompelukonetta että osaamista ja hermoja enemmän kuin minulla on. Mutta nyt minulla on kaksi käyttövalmista mekkoa töihin.



Tätini on innostunut tekemään juomatölkkien nipsuista laukkuja. Katsokaas kuinka upea tästäkin tuli! Livenä se näyttää vielä hienommalta.


Tähän on mennyt noin 700 nipsua, mikä tarkoittaa 30 joulukalenteria tai 60 mäyräkoiraa. Voisi nenänpäätä hiukan punoittaa laukun valmistuessa, jos itse joutuisi oluet juomaan. Onneksi tipaton tammikuu on ohi ;) 

Eli näiden keräämiseen kyllä tarvitaan kaikki sukulaiset ja työkaverit. Mielenkiintoiselta noiden virkkaaminen kyllä vaikuttaa.

12 kommenttia:

  1. Ihan totta,10 senttiä jokaisen vaatteen helmasta tai housujen punteista. Mekot tosin voivat olla vähän eri asia mutta nuo housujen puntit ovat totisinta totta.
    Ei aina hermo tahdo pitää ja ihmeen kauan vaate saa olla kaapin hyllyllä ja sitten joskus tuo inspiratio iskee....
    Ei minulla ainakaan hakemalla vaate löydy, silloin kun sen lennosta hoksaa täytyy heti tarttua tilaisuuteen.
    Tsemppiä........

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, nyt on taas hetkeks housut ja hameita, joten josko vähän aikaa selviäis lyhentelemättä.

      Poista
  2. Sama juttu täälläkin, aina on lyhennettävä housujen puntit, joskus myös hihat ovat liian pitkät, tälläiselle nippa nappa 160 cm luistimet jalassa pitkällle (tai pätkälle). Mutta tosi kivan näköiset mekot olet löytänyt, kyllä noissa kelpaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Löytyi kyllä kerrankin miellyttävät mekot.

      Poista
  3. Sama täällä, aina jos löydän muuten sopivan kokoiset housut, niin lahkeet ovat pahimmillaan jopa 15cm liian pitkät. Onneksi minulla on muutama ompelutaitoinen kaveri, sillä itse on saisi edes housujenlahkeita lyhennettyä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Housut saan juuri ja juuri itse lyhennettyä, tosin aikaa voi kulua ennen kuin saan mitään aikaiseksi.

      Poista
  4. No nii, hyvä kun muistin nyt tästä, minunkin pit farkkujen lahkeita katkaista :)
    Kivoja mekkoja, mun makuun on mekot.

    VastaaPoista
  5. Niiin tuttu juttu etenkin tuo housujen lyhentäminen. Onneksi nyt on alkanut löytymään samanlaisista housuista erimittaisia versioita :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joistakin löytyy, mutta harvemmin kuitenkaan niistä mitä itse on ostamassa.

      Poista
  6. Hei,
    nyt saat täältä blogistani ilmeisesti jo kolmannen unikkotunnustuksen, ole hyvä ja pidä unikkoa hyvin.
    Hyvää Ystävänpäivää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos tunnustuksesta! Hyvää (myöhästynyttä) ystävänpäivää myös sinulle!

      Poista

Kommenttisi ilahduttaa ♥