maanantai 30. kesäkuuta 2014

Avoimet puutarhat 29.6.2014

Sain eilen uuden naapurimme mukaan kiertelemään avoimia puutarhoja. Harmi, ettei paikkakunnallamme ollut yhtään osallistujaa päivään, mutta nelisenkymmentä kilometriä kun ajoi, niin Pietarsaaren seudulta löytyikin useampia.

Sää oli aurinkoinen ja lämmin. Aloitimme kierroksen Pietarsaaresta Sundin puutarhalta. Siellä oli vielä hyvännäköisiä kukka-amppeleita alennuksessa ja yrtitkin olivat puoleen hintaan. Mukaan tarttui pari valkoista Surfinia-amppelia, mustasilmäsusanna, ihana rungollinen rosmariini ja lisää keijunkukkia (Heuchera villosa "Caramel") kukkapenkkiin. Lisäksi löysin kivan lintujen juoma-altaan.


Seuraavaksi vierailimme Pietarsaaren vanhassa kaupungissa todella viehättävässä pihassa nimeltään "Kaupunkipuutarha pohjoisnummella". Pihan rakentaminen on aloitettu vasta vuonna 2009, joten mielettömän reheväksi se on saatu kohtuullisen lyhyessä ajassa. Pariskunnasta molemmat tuntuivat olevan kovin innostuneita pihapuuhista.


Tämä viherhuone/kesähuone sisustuksineen ja istutuksineen oli aivan mielettömän hieno.


Puutarhassa oli ajateltu myös lapsia jättäen heille omaa temmellys- ja leikkitilaa. Piharakennuksen takaosan kapea tila oli hyvin käytetty hyväksi lasten leikkipaikkana ja piharakennukseen oli tehty lasten leikkihuone, joka korvaa leikkimökin.






Seuraavaksi käväisimme Rosenlundissa Pietarsaaressa (Aspegrenin puutarha). 


Puutarhuri pyysi ottamaan esitteen mukaan terveisiksi kotikaupunkiini. "Rosenlundin pappila ympäröivine rakennuksineen muodostaa ainutlaatuisen kokonaisuuden kaupunkialueella. Pappilaa ympäröivät historiallisesti arvokkaat rakennukset, kivinavetta ja kiviaita sekä avoimet pellot ja niityt. Rovasti Gabriel Aspegren perusti puutarhan 1750-luvulla ja se on eräs vanhimmista pappilapuutarhoista Suomessa. Aspegrenin puutarhat on palautettu ennalleen hiekkakäytävineen, viljelykortteleineen, huvimajoineen ja ansareineen vanhojen piirrustusten ja kuvausten mukaisesti, jotka ovat säilyneet Aspegrenin ajoilta. Aspegrenin puutarhassa on 24 yksityisille viljelijöille vuokrattavaa palstaa, joiden koko on noin 50 m2. Aluetta ylläpitää Aspegrenin puutarhasäätiö ja Aspegrenin puutarhayhdistys ry."





Tämä silta pelargoniakoristeluineen oli aivan upea. Tuollaisen sillan minäkin voisin haluta pihalle ;)


Käväisin puutarhassa aiemmin omenapuiden kukinta-aikaan. Näky oli aivan upea, sillä käytävät on reunustettu omenapuilla ja tänä vuonna kukinta oli huikean runsasta.


Seuraavaksi lähdimmekin Pedersören puolelle Forsbyhyn. Puutarha oli nimellä "Maalaistalon pihapiiriä". Sää muuttui jo hiukan pilvisemmäksi. 



Tässäkin puutarhassa oli upea kesähuone.






 Puutarhuri oli innokas posliinikukkien kasvattaja ja viherhuoneesta löytyi kuulemma 150 yksilöä.


Seuraava kohde oli "Lotan & Jyrkin puutarha". 






Valitettavasti tässä vaiheessa vettä alkoi tulla taivaan täydeltä ja puutarha käytiin hyvin nopeasti läpi.



Viimeinen kohteemme oli Maj Ahlvikin puutarha Ähtävällä. Vettä tuli edelleenkin ja jouduin jättämään isomman kameran autoon. Pihalla huomasin, että pokkarissani ei ollutkaan muistikorttia ja kameran omaan muistiin mahtui vain muutama kuva. Tämä puutarha oli todella upea, osittain metsäinen ja rinteeseen rakennettu. Pihalla oli puro ja lampi sekä todella kivoja yksityiskohtia.







Katsokaas, mikä huikea idea ja toteutus: "riippusänky".


Ilman vesisadetta tässä puutarhassa olisi mielellään kierrellyt kauemminkin. Loppupäivän vesisateesta huolimatta päivä oli mukava ja antoisa. Kiitos kaikille puutarhansa yleisölle avanneille! Onneksi kotona taas aurinko paistoi ja pääsi istuttamaan heräteostoksiaan.




tiistai 10. kesäkuuta 2014

Mitä puutarhassa tapahtuu?

Viime viikkoina kaikki vapaa-aika on mennyt puutarhassa touhatessa, enkä ole paljon ehtinyt tänne bloginkaan äärelle. On se ihanaa aikaa tämä alkukesä, kun puutarha puhkeaa kukkaan ja touhuamista riittää iltamyöhään.

Monenlaista on ehtinyt tapahtua muutaman viikon aikana. 
  • Puutarhasta löytyy nyt kaksi porttia: kiviaidan välissä ja sisäänkäynnin edessä
  • Olen saanut vihdoinkin kasvihuoneen ja nyt siellä kasvaa jos jonkinnäköistä hyötykasvia
  • Pihalle on ilmestynyt neljä uutta kukkapenkkiä tai istutusaluetta
  • Sisällä kevään aikana kasvatetut taimet ovat päässeet ulos omille paikoilleen
  • Mansikkamaa on nostettu kokonaan ylös ja tehty sinne uudet penkit
  • "Erikoismansikat" ovat saaneet uuden kasvatusalueen
  • Mustikkapensaat ovat saaneet uusia kavereita eri lajikkeista
  • Marjapensaita on poistettu, siirretty ja istutettu uusia
  • Raparperit on siirretty uudelle kasvupaikalle
  • Kasvimaalle on ilmestynyt myös pieni perunamaa
  • Sipulit on istutettu
  • Kasvimaan puukehikoihin on istutettu yrttejä, salaatteja, porkkanaa ja retiisejä
  • Kuolleet ryhmäruusut on korvattu uusilla
  • Nyt olen hävittänyt viime vuonna lupaamani syysleimut
Eli maata on kaivettu oikein urakalla ja tämä työväline on ollut korvaamaton siinä hommassa. Myös kanttauslapio on ollut hyvä nurmikkoa poistettaessa uusien kukkapenkkien alta. Ostin myös normaalia pienemmän, oikein hyvin naisen käteen sopivan Fiskarsin pistolapion, joka on ollut oiva työkalu.
 

Rikkaruohoja on sitten kitketty ja kitketty ja vielä kerran kitketty. Varsinkin peltokortetta vastaan on täysi sota käynnissä. Tässä sodassa sekä perinteinen että kemikaalinen sodankäynti on sallittua. Myrkyt vain eivät tahdo siihen auttaa, tai ainakin sitkeyttä pitää riittää useaan käsittelykertaan.


Palkan olisi voinut ohjata suoraan puutarhamyymälöihin, sitä vauhtia on multa- ja kesäkukkaostosten kuitteja kertynyt lompakkoon. Osan kesäkukista olen tosin itse kasvattanut siemenestä tai sitten tilannut esikasvatettavia taimia. Ensimmäistä kertaa olen itse niitä sisällä kasvattanut. Kasvu on näyttänyt hyvältä, mutta esimerkiksi pelargonioissa ei vielä kukista näy merkkejä.


 Edellisvuodesta viisastuneena päätin tehdä nokkosvettä kasvien lannoitteeksi vain normaaliin kymmenen litran ämpäriin. Viime vuonna tein sitä ison "laastisaavillisen" ja siinähän se pihan nurkassa haisi puoli kesää. Vaikka nokkosvesi on sekä lannoitteena että tuhohyönteisten torjujana erinomainen, karkoittaa se hajullaan kaikki lähistöltä.


Laitan siis nokkosia ämpärin täyteen ja peitän ne vedellä. Nokkosvesi on valmista noin viikossa ja sitä laimennetaan noin 1/10 sekoitussuhteella veteen lannoitteena käytettäessä.

En tiedä onko tänä vuonna lintuja ympäristössämme normaalia enemmän vai kuunteleeko sitä "vanhetessaan" luonnon ääniä eri tavalla. Lintujen laulu on jatkuvaa aamusta yömyöhään. Varsinkin rastaat hyppivät jatkuvasti pitkin pihaa omistajan elkein eivätkä kovin nopeaa edes pelästy kohti tulijaa. Siinäpä meillä kissoilla päivät vierähtävätkin lintuja ikkunasta tuijottaessaan.


 Sekä omenapuut että mustikkapensaat ovat kukkineet aivan mielettömän paljon tänä vuonna. Puut ja pensaat ovat meillä toki vielä melko nuoria, mutta varsinkin omenapuut jättivät lähes kokonaan kukkimatta viime vuonna ja nyt ne kyllä korvasivat viime vuotisen kukinnan menetyksen. Tässä koristeomenapuu "Hopa".


Toinen alkukesän lempikukkijoistani on kevätatsalea, joka pikkuhiljaa alkaa lopettelemaan upeaa kukintaansa. Niitä minulla on kolme havujen välissä sisäänkäynnin edessä.



Yksi rungollisista syreeneistämme (Tammelan kaunotar) näyttää kärsineen lumettomasta talvesta. Se alkoi jo tehdä kukintoa ja lehden alkuja, mutta sitten ne kuivuivat. Eli todennäköisesti se on paleltunut talven aikana. Täytyy vielä katsoa juhannukseen saakka, ennenkuin tekee ratkaisua sen suhteen. Tuo syreeni on vain ollut hyvin hidaskasvuinen ja paleltunut yksilö on reunimmainen kolmesta, joten ei ole kovin mukavaa alkaa kasvattamaan siihen uutta puuta. Sen puuttumisenkin huomaa istutusalueelta.

Samoin ruskettunut pensassembra taitaa olla entinen, sillä viimeisetkin vihreät neulaset ovat hävinneet havupuubalsamin laitosta huolimatta. Tämä on myös hyvin hidaskasvuinen (ja arvokas) pensas sekä yksi kolmen pensaan ryhmästä.

Jokavuotisia muutamien ruusunjuurten paleltumisia lukuunottamatta puutarha näyttää selvinneen melko hyvin viime talvesta. Toissatalvenahan edelliskesän märkyydestä johtuen lähes kaikki ruusunjuuret paleltuivat ja uusia sai metsästää kissojen ja koirien kanssa. Löysin juuria niin myöhään kesällä, että kaikki eivät juurtuneet kunnolla viime vuonna ja osa kuoli. Ruusua ylös kaivaessa huomaa selvästi, milloin se ei ole juurtunut kunnolla, sillä muutoin ruusua ei tahdo saada ylös millään.

Tällä hetkellä kivikkokasvien, riippahernepensaan sekä pensasaronian lisäksi kukkivat alppiruusu sekä iirikset. Alppiruusun kukinta on mielestäni melko vaisua tänä vuonna.




Viimeiset narsissit, helmililjat ja tulppaanit lopettelevat kukintaansa.


Tässäpä puutarhakatsausta kerrakseen. Palaan noihin yksittäisiin projekteihin sitten omina postauksinaan myöhemmin. Mukavaa viikon jatkoa!

Puutarhaunelmien toteutumista - portti sisäänkäynnin eteen

Keväällä mielessä myllänneet erilaiset puutarhaideat ovat pikkuhiljaa päässeet kevään aikana toteutukseen, ainakin suurin osa niistä. Aiemmin kirjoitinkin jo kasvihuoneesta, kaariportista ja puuruukuista. Nyt on vuorossa portti sisäänkäynnin eteen.

Niin kuin olen joskus blogissani maininnut, taloomme kuljetaan sisään "takapuolelta" ja edessä oleva iso terassi usein houkuttelee ennen meillä käymättömiä yrittämään sisään terassin kautta. Monenlaista olen yrittänyt miettiä, kuinka kulkureitin saisi luonnollisemmin ohjattua oikealle sisäänkäynnille. Mitään suurta viisautta en ole tähän edelleenkään löytänyt, mutta nyt löysimme Terrasta puisen säleikköportin ja mielestäni tämä tekee sisäänkäynnin jo hiukan kutsuvammaksi.


Tämä portti oli ainoa, jonka mitat sopivat tolppien väliin niin, että jäi vain pari senttiä tyhjää molemmin puolin. Kuitenkin kun aloimme sitä kokoamaan niin huomasimme, että se oli aivan liian kapea tuohon paikkaan. Sitten huomasimme, että paketissa esitetyt mitat olivatkin katossa yli tulevien puiden. No tämä ratkaistiin niin, että kävimme ostamassa samankokoista rimaa ja isäntä näppäränä sirkkelöi päädyt samanlaisiksi ja petsasimme sen ruskealla öljyllä.




Vielä hiukan mietityttää, pitäisikö tuo portti kuitenkin maalata valkoiseksi, vaikka toisaalta pidän ruskean tuomasta kontrasista ja onhan se samansävyinen kuin terassilaudat. Mitä olette mieltä?


Portin vasemmalla puolella kasvaa lumikärhöä, joka peittää valkoisen säleikön. Ajattelin ohjata sitä kasvamaan myös portin yli. Oikealle puolelle ruusujen taakse istutin loistokärhö "Hagley Hybridin" sekä lyhtykärhö "Princess Katen".


Hyvin ovat kärhöt jo lähteneet kasvamaan muutamassa viikossa.


Olisiko teillä muita ideoita, millä sisäänkäyntiä saisi "kutsuvammaksi"?